Negatiivinen hiilijalanjälki – kuulostaa hienolta, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?

 

Viime vuosina käsite "hiilijalanjälki" on noussut yhdeksi yleisimmin käytetyistä termeistä ekologian ja kestävän kehityksen keskusteluissa. Yritykset korostavat mielellään toimiaan ilmaston suojelemiseksi, ja yhä useammin tuotteiden etiketeissä näkyy lupauksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä tai jopa väitteitä "negatiivisesta hiilijalanjäljestä".

Ongelma on siinä, että – kuten monien muotisanojen kohdalla – se kuulostaa hyvältä, mutta ei aina tarkoita sitä, miltä vaikuttaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin, mitä "negatiivinen hiilijalanjälki" todella tarkoittaa, miten se voidaan saavuttaa – ja milloin siihen kannattaa suhtautua varauksella.

 

Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Mitä hiilijalanjälki tarkoittaa?
3. Negatiivinen hiilijalanjälki – miten se on mahdollista?
4. Kuinka negatiivinen hiilijalanjälki saavutetaan?
5. Yhteenveto
6. Usein kysytyt kysymykset

 

Mitä hiilijalanjälki tarkoittaa?

Hiilijalanjälki on kokonaismäärä kasvihuonekaasuja, jotka vapautuvat ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena – yksilön, yrityksen tai yksittäisen tuotteen tasolla. Se lasketaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e), koska hiilidioksidi on yleisin ja parhaiten tutkittu kasvihuonekaasu.

Käytännössä hiilijalanjälki kattaa kaiken: tuotannossa ja kuljetuksessa käytetystä energiasta aina päästöihin, joita syntyy tuotteen käytön ja hävittämisen aikana. Jokainen toiminta – auton ajaminen, paketin lähettäminen tai kahvikupillisen valmistaminen – jättää jälkensä kasvihuonekaasupäästöjen muodossa.

Voidaan siis sanoa, että hiilijalanjälki on eräänlainen toimintamme "ilmastotase", joka osoittaa, miten vaikutamme ilmakehään ja ilmaston lämpenemiseen.

 

Negatiivinen hiilijalanjälki – miten se on mahdollista?

Ilmastokeskustelussa esiintyy usein kaksi käsitettä: hiilineutraali ja hiilinegatiivinen. Vaikka ne kuulostavat samankaltaisilta, niiden merkitys eroaa huomattavasti.

• Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että yritys, prosessi tai tuote tuottaa yhtä paljon hiilidioksidia kuin se poistaa tai kompensoi – esimerkiksi puiden istutuksen, uusiutuvan energian investointien tai hiilikrediittien avulla. Lopputulos on siis "nolla".

• Hiilinegatiivinen tarkoittaa, että tuote tai toiminta sitoo enemmän hiilidioksidia kuin tuottaa koko elinkaarensa aikana. Se ei ainoastaan vähennä haittoja, vaan sillä on todellisesti positiivinen vaikutus ympäristöön – eräänlainen "päästöjen kääntäminen toiseen suuntaan".

Negatiivinen hiilijalanjälki voidaan saavuttaa vain, jos hiilidioksidin kokonaismäärä – tuotannosta hävittämiseen – on miinuksen puolella. Tämä on harvinaista ja vaatii erittäin tehokkaita ratkaisuja – sekä teknologisia että luonnonmukaisia.

Mitä tarkoittaa, että tuote "imee enemmän kuin päästää"?

Kun sanomme, että tuote "imee enemmän kuin päästää", tarkoitamme, että sen valmistusprosessin tai olemassaolon aikana ilmakehästä sitoutuu hiilidioksidia. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla:

1. Luonnollisesti biologisten prosessien, kuten fotosynteesin kautta. Kasvit – myös puut, joista saadaan luonnonmateriaaleja – imevät hiilidioksidia tuottaakseen happea ja biomassaa. Esimerkkejä ovat puu, bambu ja erityisesti luonnonkorkki, joka valmistetaan korkkitammen kuoresta ja jolla on poikkeuksellinen kyky sitoa hiilidioksidia.

2. Teknologisesti innovatiivisten ratkaisujen avulla, jotka keräävät hiilidioksidia ilmasta tai teollisista prosesseista ja sitovat sen pysyvästi (esimerkiksi rakennusmateriaaleihin tai biopolttoaineisiin).

Jos kokonaismäärä sidottua hiilidioksidia ylittää tuotannon, kuljetuksen ja hävittämisen aiheuttamat päästöt, tuote voidaan katsoa hiilinegatiiviseksi.

 

Miten negatiivinen hiilijalanjälki saavutetaan?

Luonnonkorkki – käytännön esimerkki

Yksi parhaista esimerkeistä materiaalista, jolla on negatiivinen hiilijalanjälki, on luonnonkorkki. Vaikka se liitetään useimmiten pullonsulkijoihin, sen ympäristöominaisuudet tekevät siitä yhä arvostetumman rakennusalalla, muotoilussa ja teollisuudessa. Luonnonkorkki on täysin luonnollinen raaka-aine, joka saadaan korkkitammen (Quercus suber) kuoresta; puu kasvaa pääasiassa Portugalissa, Espanjassa ja Välimeren maissa.

Juuri luonnonkorkin hankintatapa tekee sen elinkaaren hiilitaseesta poikkeuksellisen suotuisan. Toisin kuin useimpien luonnonmateriaalien kohdalla, luonnonkorkkia ei tarvitse saada kaatamalla puita – päinvastoin, kuoren keruu edistää puun jatkuvaa kasvua ja kykyä sitoa CO₂:ta.

Miksi puuta ei tarvitse kaataa?

Korkkitammella on poikkeuksellinen uusiutumiskyky. Sen kuori voidaan kuoria käsin 9–12 vuoden välein, ja jokaisen keruukerran jälkeen se kasvaa täysin takaisin. Puu ei ainoastaan säily vahingoittumattomana – se alkaa tuottaa enemmän kuorta ja sitoo tämän prosessin aikana ilmakehästä entistä enemmän hiilidioksidia kompensoidakseen suojaavan kerroksen menetyksen.

Seurauksena korkkitammi voi keruiden välillä sitoa jopa 3–5 kertaa enemmän CO₂:ta kuin puu, jonka kuorta ei ole poistettu. Arvioiden mukaan jokainen korkkimetsähehtaari voi sitoa 10–15 tonnia hiilidioksidia vuodessa – määrä vastaa noin 80–100 tuhannen henkilöautokilometrin päästöjä.

Kuinka paljon CO₂:ta korkkimetsä sitoo?

Portugalilaisen APCOR-instituutin (Associação Portuguesa da Cortiça) ym. tutkimusten mukaan maailman korkkimetsät sitovat noin 14 miljoonaa tonnia CO₂:ta vuodessa. Tämä on valtava määrä, kun huomioi, että korkkimetsien pinta-ala on vain pieni osa maailman metsistä.

Lisäksi itse luonnonkorkkituotteet – esim. sulkimet, eristelevyt ja sisustuselementit – varastoivat hiiltä koko käyttöikänsä ajan, ja vielä pidempään, jos ne kierrätetään. Näin luonnonkorkki toimii luonnollisena hiilivarastona.

Luonnonkorkki uusiutuvana ja kierrätettävänä raaka-aineena

Luonnonkorkki ei ole vain materiaali, jolla on negatiivinen hiilijalanjälki, vaan myös kiertotalouden malliesimerkki.

• Uusiutuva – koska puu uusiutuu ilman kaatamista, tarjoten raaka-ainetta vuosikymmeniksi.

• Biohajoava – käytön päätyttyä luonnonkorkki hajoaa luonnollisesti kuormittamatta ympäristöä.

• Kierrätettävä – se voidaan prosessoida uudelleen rakeeksi, josta valmistetaan levyjä, alusmateriaaleja lattioihin sekä jopa auto- ja urheilukomponentteja.

 

Yhteenveto

Käsite "negatiivinen hiilijalanjälki" kuulostaa lupaavalta – ja oikein toteutettuna se voi merkitä todellista muutosta ilmastonsuojelun suuntaan. Käytännössä kaikki väitteet eivät kuitenkaan tarkoita samaa.

Negatiivinen hiilijalanjälki toteutuu, kun tuote tai prosessi sitouttaa enemmän hiilidioksidia kuin päästää koko elinkaarensa aikana. Se on kunnianhimoinen tavoite, joka on mahdollinen ennen kaikkea luonnollisten ratkaisujen (kuten luonnonkorkin tapauksessa) tai innovatiivisten teknologioiden avulla, jotka sitovat CO₂:ta pitkäksi aikaa.

Samalla markkinointiväitteisiin on hyvä suhtautua terveellä kriittisyydellä. Kaikki yritykset, jotka puhuvat hiilineutraaliudesta tai ”negatiivisuudesta”, eivät tosiasiassa siihen yllä. Avainasioita ovat läpinäkyvyys, tietojen luotettavuus ja tuotteen koko elinkaaren analyysi. Luonnonkorkin tarina osoittaa kuitenkin, että kestävä kehitys on mahdollista ilman kompromisseja – kun ymmärrämme ja hyödynnämme luonnon viisautta. Jos suunnittelemme tuotteita ja prosesseja vastaavien periaatteiden varaan – uusiutuvuus, pitkäikäisyys ja täysi vastuu päästöistä – voimme paitsi vähentää haittoja myös aidosti kääntää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

 

Usein kysytyt kysymykset

1. Sitooko luonnonkorkki todella CO₂:ta?

Kyllä. Luonnonkorkkia saava korkkitammi sitoo kuorensa uusiutuessa erittäin suuria määriä hiilidioksidia – jopa moninkertaisesti verrattuna puihin, joiden kuorta ei poisteta. Maailman korkkimetsät sitovat vuosittain noin 14 miljoonaa tonnia CO₂:ta, ja luonnonkorkista valmistetut tuotteet varastoivat hiiltä koko käyttöikänsä ajan.

2. Voiko maailmasta tulla päästöiltään ”negatiivinen”?

Teoriassa voi, mutta se edellyttäisi maailmanlaajuista murrosta – siirtymää uusiutuvaan energiaan, CO₂:n talteenottoteknologioiden kehittämistä sekä ekosysteemien laajaa suojelua ja ennallistamista. Se ei tapahdu yhdessä yössä, mutta jokaisella askeleella kohti todellista päästövähennystä on merkitystä.

3. Miten hiilineutraali ja hiilinegatiivinen eroavat toisistaan?

Hiilineutraalin tuotteen päästötase on nolla – eli CO₂-päästöt on tasapainotettu kompensoivilla toimilla, kuten puiden istutuksella. Negatiivisen hiilijalanjäljen tuote menee tätä pidemmälle – se ei ainoastaan jätä päästöjä syntymättä nettoina, vaan poistaa CO₂:ta ilmakehästä ja toimii siten ilmaston kannalta myönteisenä tekijänä.